Ihimeitten Tekijät

Olemme ihmeiden tekijät Oulusta, Kajaanista, Iistä ja Kuusamosta.
Me pelastamme kuntatyön tulevaisuuden.

 

Ihimeitten Tekijät Oulussa 26.2.

P2263020.JPG

Sisäinen Kehittäjä -materiaali, >>

Kehittämisessä olemme siirtyneet strategisen tekemisen aikaan. On ymmärrettävä maailmaa ja tehtävä tekoja sen mukaisesti. Raportointi on muuttunut näkyväksi tekemiseksi. On tunnistettava organisaation tarpeet ja ympäristön muutokset. Se on kehittäjän mieltä ja ammattitaitoa. Aikaisemmin olemme ajatelleet niin, että levitämme parhaita käytäntöjä. Niistä voi saada näkökulmia omaan ajatteluun, mutta emme voi toteuttaa asioita sen takia, että se on toiminut jollakin muulla. Se on digitaalisessa maailmassa usein jo myöhäistä. Tulee nopeampia tekniikoita ja tapoja.

Kehittämisessä olemme disruptio-tilassa. Se tarkoittaa koko kehittämisessä sitä, että alalle tulee nopeita ja ketteriä toimijoita. Ne muuttavat alan ansaintalogiikkaa ja toimintaa kokonaan. Vanhat toimijat ovat vaikeuksissa – sellaiset, joilla on rakenteissa resursseja. Tällaisessa tilassa se on yleensä vaarallista. Voimme joko tehostaa omaa palvelutuotantoa tai lisätä jalostusarvoa. Tästä ilmiöstä puhutaan nimellä luova tuho. Matalan tuottavuusasteen työstä siirrytään korkean tuottavuusasteen työhön. Tämä on muuttanut maailmaa valtavasti. Sen takia meillä on 100 000 nuorta työtöntä. Kyse ei ole heidän osaamisestaan. Ei vaan ole työtä. Meidän on löydettävä uusia tapoja tehdä.

Kehittäjän ammattitaito on kehittäjän mieli. Rohkeus. Ei ole varmuutta. Mutta on pystyttävä rohkeasti tekemään. Osa teoista muuttaa maailman. Osa on aivan paskoja. On siedettävä. On otettava riskejä kehittämisessä. Olemme tottelevaisuuden vankeja. Kehittäjän mielellä toimiva henkilö ei ole ihan niin lainkuuliainen. Sääntöjen noudattaminen on usein tekosyy. Törmäämme kieltoihin ja sääntöihin koko ajan.

Me ajamme myös silloin tällöin ylinopeutta. Vaikka ohjeet sanovat muuta. Te otatte riskin. Ylinopeus on törkeän iso riski esimerkiksi hygieniapassin laiminlyömiseen verrattuna.

Kehittämisessä meidän on otettava riskejä. Mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Usein pahinta mitä voi tapahtua on, että ihmiset pitävät meitä hölmöinä. Epäammatillisina. Tai pelätään, että joku loukkaantuu.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ihimeitten tekijä

Et voi oppia menneestä. Voit hakea näkökulmia. Mutta se turruttaa meidät valheelliseen turvallisuuteen. Emme voi tietää mitä tulevaisuus tuo. Se ei ole pelkkiä uhkia, vaan ennen kaikkea mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia, joihin meidän on kyettävä tarttumaan. Mutta yleensä niihin mahdollisuuksiin liittyy riski.

Mitkä meidän arvot kehittäjänä on? Mihin pystymme kehittämisessä nojautumaan?

Meillä on iso kontrollointihalu. Raportointia tehdään hirveästi kontrolloinnin takia. Miten pystymme luopumaan kontrollista?

Kontrolli on takapakkia. Seuranta on jatkuvaa näpeille lyömistä.

Meidän on osattava toimia kehittäjinä maailmassa, joka on epävarma. Työ muuttuu. Uudet sukupolvet tulevat työmarkkinoille. Miten muutamme työelämäämme niin, että uudet sukupolvet pystyvät siellä toimimaan?

Meidän on myös pakko muuttua työmarkkinoilla, jotta tulevat sukupolvet haluavat toimia siellä.

Kun liikut luottamuksen kentällä työssä ja otat riskejä, nostat samalla tekemisen tasoa. Kehität osaamistasi. Samalla nostamme työn vetovoimaisuutta myös muiden silmissä. Ihmiset haluavat mukaan innostavaan tekemiseen. Se perustuu ylpeyteen ja arvostukseen omasta työstä.

Kehittäjän mieli vaatii sinnikkyyttä. Vaikutusten näkemistä. On mitattava asiakasvaikuttavuutta. Ei sitä, kuinka paljon kiviä kippaamme.

Uusi kuntatyö vaatii sellaista osaamista kuin orkesterointi. Muotoilu. Niihin liittyy merkityksellisyys.

Innovaatiosekoilua.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kehittäjän ammattitaito on #kehittäjänmieli. Rohkeus. On siedettävä. Otettava riskejä. Osa teoista muuttaa

Yrittäjyys nähdään ammattina. Yrittäjyys pitäisi nähdä tapana järjestää työtä. Uudessa työssä käy niin, että ihmiset ovat yhtä aikaa yrittäjinä ja palkkatyöläisinä. Kun ihmiset valmistuu tulevaisuudessa koulusta, heillä saattaa olla jo silloin oma yritys, jonka kautta he voivat myydä omaa osaamistaan. He tulevat uuden työn kenttään. Samoin kuten eläkeläisten perustamat yritykset. Kuinka pystymme ostamaan kuntina suoraan pieniltä yrityksiltä?

Kuntatyön ja nykyisen työelämän ongelma on se, että uutta työtä syntyy risteyskohtiin. Ja sitä syntyy nopeasti – Uber, Wolt… Sitä syntyy entisen työn ympärille.

Vanhalla toimijalla on kaksi mahdollisuutta:

  1. Alkaa kilpailemaan
  2. Tai tuottaa lisäarvoa

Tai sitten alamme suojautua vaikka lainsäädännöllä. Tämä muuttaa meidän ympäristöä. Mitä se tarkoittaa eettisesti? Se on myös iso bisnes. Se tuhoaa olemassa olevan työn rakenteen ilman, että siinä näyttäisi olevan mitään vialla. Silti käytännössä esim. ratt.fi tulee muuttamaan autokoulun opettajien työn täydellisesti. Ilmiönä se on valtava. Se kuvaa maailman muuttumista uskomattomalla tavalla. On muutettava suhtautumista.

Kovasti maailma ja toimintaympäristö muuttuu. Tänä päivänä haasteita tulee ajateltua syvällisemmin. Työelämässä olisi löydettävä oma väylänsä monimuotoisessa maailmassa.

Huoltosuhde tulee menemään pohjoisessa vielä huonommaksi mitä se on tällä hetkellä.

Huoltosuhteen heikkeneminen Kainuussa näkyy valtavasti. Vahvuus on elämän olosuhteet, joita ihmiset pystyvät arvostamaan. Ja jatkossa pystyy arvostamaan yhä useampi. Elämyksiä tuottava ympäristö. Ei pelkästään turvallisuus ja luonto. Haaste on satunnaiskohtaamista vähäisyys. Niissä syntyy liiketoimintaa ja kauppaa. Digitalisaation avulla se saattaa kääntyä myös väljemmin asutuilla alueilla.

Kuntatyössähän puhumme ihan vääristä asioista. Etätyöluvista, vaikka meidän pitäisi puhua digitalisaatiosta.

 Asiakkaan pitää saada olla mukana kehittämisessä.

 

 


 

Kasarmilla, Siilasvuon salissa

Kuntekossa rakennamme Euroopan parasta työelämää 2020. Nyt olemme hyvässä kohdassa rakentamassa sitä, koska elämme erittäin suuressa muutoksessa. Meillä on mahdollisuus tehdä eri tavalla. Hallituksen kärkihankkeita on digitalisaatio ja normien purku. Ne vaikuttavat kehittämiseemme ja määrittelevät suuntaa. Samoin määrittelee sotesopu ja sen mukanaan tuomat itsehallintoalueet.

Ne vaikuttavat tekemiseemme, mutta eniten tulee vaikuttamaan Raha seuraa asiakasta –malli. Elinvoimaisia tulevat olemaan ne kunnat, jotka asiakas valitsee. Se merkitsee sitä, että asiakaslähtöisyys nousee entistä tärkeämmäksi. Se on vetovoimatekijä. Tekijä, joka vaikuttaa alueen elinvoimaan.

 

Lähdemme kohti kokeilukulttuuria. Teemme yhdessä kehittäen ja opitaan yhdessä tehden.

Ubiikki oppiminen tarkoittaa sitä, että oppiminen ei tapahdu luokkahuoneessa. Se tapahtuu erilaisissa ympäristöissä. Se ei tarkoita sitä, että ajastaan jälkeenjääneet opettajat opettavat luokkahuoneissa mikä on tärkeintä. Se tarkoittaa sitä, että oppimista tapahtuu erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä.

Ajatellaan niin, että yritetään saada jotain muutoksia aikaan omalla työpaikalla. Tehdään jotain konkreettisia kokeiluja omassa työssä. Sillä, että suunnittelemme asioita ei ole juurikaan merkitystä. Sillä on, että teemme. Nyt tulemme tekemään ainoastaan asiakaslähtöisiä asioita.

Kunnalla on kolme tehtävää:

  • Hyvinvointi
  • Elinvoima
  • Demokratiatehtävä

Nyt teemme asioita, jotka tuottavat näitä asioita. Kunnilla ei ole muita tehtäviä.

Kunnissa ajattelemme hirveästi onko tehtävä lakisääteistä vai ei.

Niin teemme. Kehittämisessämme näkökulma ei ehkä olekaan siinä, että ruksaamme lakisääteisiä tehtäviä pois, vaan miten pystymme tekemään lakisääteisen tehtävämme uudella tavalla. Kehittäjä ajattelee, että mitä voi tehdä toisin. Kyse on siitä, löydetäänkö keinoja tehdä viisaasti. On löydettävä uusia kehittämisen muotoja.

Kehittäjän mieleen kuuluu se, että älä kysy liikaa lupia. On helpompi saada anteeksi kuin lupa. Se mitä sisäisenä kehittäjänä teemme, on löytää uudenlaisia tapoja tehdä asioita.

Kun puhutaan kuntakentän kehittämisestä, niin maakuntahallinto on toinen juttu.

Kun meille tulee kolmiportainen järjestelmä, maakuntien liitot ovat kaikkialla kuntien yhteistyöelin. Sairaanhoitopiirit samalla tavalla. Meidän ei pidä puhua kuntien kehittämisestä, vaan kuntatyön kehittämisestä. Vuonna 2017 itsenäisyyspäivänä kulttuurin pitää olla valmis.

Työttömät

Suomessa on yli 200 000 pitkäaikaistyötöntä juuri tällä hetkellä

Meillä on ollut perinteisesti kaksi isoa haastetta. Väestön ikääntyminen ja työttömyys. Väestön ikääntymisen olemme tienneet vuosikymmenet. Silti emme ole oikein osanneet tehdä mitään. Työttömyyden olemme tienneet myös pitkän aikaa. Työttömyyden kasvu Suomessa on Euroopan nopeinta. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kaksinkertaistanut alle vuodessa. Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on kaksinkertaistanut alle puolessa vuodessa.

Nyt meidän on tehtävä kokonaan uudella tavalla. Kuntatyötä on pystyttävä tekemään uudessa kentässä uudella tavalla. Ei mietitä kuntien kehittämistä, vaan kuntatyön kehittämistä – visiona hyvinvointi ja elinvoima alueella.

Kun olemme tekemässä muutosta, meillä on oltava visio. Sitten meillä on oltava rakenne. Kolmantena kenttänä on kulttuuri. Se on työn tekemisen tapa. Se kulttuuri, miten työtä tehdään. Puhutaan usein, että organisaatiokulttuuri muuttuu hitaasti. Se ei pidä paikkansa.

Suhtautumisemme visioon pitää muuttua. On eri asia, jos visio on toimeentulohakemusten hyväksyminen, kuin että se on rakennan kanssasi polun tulevaan.

Meidän on pystyttävä miettimään työn tekemisen tapaa. Miten kuntatyötä tulevaisuudessa tehdään ja missä sitä tehdään? Ei tuotantolähtöisesti. Ei perinteisillä palvelualoilla.

Meidän on pakko rikkoa entinen rakenne kokonaan. Ei vain järjestellä laatikoita uudestaan. Vaan tehdä kokonaan uudella tavalla. Se on luovaa tuhoa.

 

Miten vanhemmat ihmiset ovat omaksuneet digitalisaation?

Jaana

Palvelutuotanto muuttuu vuorovaikutuksen kentiksi. Olemme olleet teollisen palvelutuotannon ajassa. Nyt uusi palvelutuotanto on mullistanut maailmaa. Pankkivirkailijan työn tekee nykyään asiakas itse. Aiemmin mentiin pankkivirkailijan luokse maksamaan laskuja. Nyt pankin työt tehdään itse ja siitä maksetaan mielellämme.

Palveluajat ovat hävinneet. Voit toimia pankissa silloin kun haluat. Palvelutuotannon tapa muuttuu myös kuntatyössä näin.

Vuorovaikutuksen kenttä_

Uusi palvelutuotannon tapa. Asiantuntija toimii yhdessä asiakkaan kanssa yhteisellä vuorovaikutuksen kentällä. Ei tiettyä palvelua tiettyyn aikaan tuottaen vaan yhdessä tehden.

 

Kotitehtävä

Teillä on kaksi kotitehtävää. Kotitehtävä tehdään itsekseen tai kahden tai kolmen hengen ryhmissä. Kotitehtävä kirjoitetaan ensimmäiselle sivulle. Kirjoittakaa niin, että se herättää mielenkiintoa ja tunteita. Liittäkää tekstiin kuva. Tutustu yhteen artikkeliin täältä: http://tamora.fi/sanottua/

Kerro yhdestä artikkelista inspiroituneena blogipostaus. Tarkoitus on, että se avaa näkökulman omaan työhösi.Mitä muutoksia haluatte työssä tehdä? Musta ei ole mustaa, valkoinen ei ole valkoista. Antakaa ajatuksien rikkoa entisiä ajattelumalleja. Ajatelkaa niin, että tuo voi olla totta. Miettikää mitä se voi tarkoittaa omassa työssänne.

 

Usein iso haaste on se, ettemme osaa tai uskalla tehdä asioita

Meillä on Euroopan pönöttynein ja suurin julkinen sektori. Nyt meidän on pystyttävä tekemään olemassa olevilla resursseilla. Meidän on ajateltava, että meillä on kaikki se asenne, osaaminen ja resurssit, jotka tarvitaan kuntatyön pelastamiseen. Olemme tottuneet siihen, että ratkaisemme asioita resursseja lisäämällä. Kuntapuolella rahat ovat kasvaneet koko ajan. Kuntien talousarviot ovat kasvaneet vuosi vuodelta.

 

Pystymme toimimaan kovassa paikassa. Emme ole suunnittelutyyppejä. Meillä on kolme isoa muutostekijää, jotka vaikuttavat meihin: väestön ikääntyminen, talous ja kansainvaellukset. Väestön ikääntymisen olemme tienneet 60-luvulta. Tilastot ovat pitäneet paikkansa täydellisesti. Meidän vanhuksemme ovat kaiken lisäksi maailman parhaimpia. He tuhlaavat, heillä on varallisuutta. He matkustelevat. Se on paras kasvava markkina Suomessa. Silti emme pysty näkemään tätä voimavara-asiana.

On vaarallista ajatella, ettemme pysty muuttamaan ajattelutapaamme, vaan toimimme kuten ennen.

Talouden ongelmista olemme tienneet jokusen vuoden. Ikääntymisen ja talouden ongelmiin emme ole kyenneet vastaamaan. Kansainvaelluksista olemme olleet tietoisia elokuusta lähtien. Silti olemme pystyneet toimimaan erinomaisesti. Kaikilla on ollut katto päällä, ruokaa lautasella. Kun joudumme kovan paikan eteen, osaamme toimia. Kone osaa toimia.

Innovatiivisuuden tärkein resurssi on niukkuus.

Mitä tekisit, jos sinulla olisi puolta vähemmän aikaa ja puolta vähemmän resursseja? Mitä silloin saisin aikaiseksi? Miten toimisin? Silloin löydämme oikeita ratkaisuja. Se pakottaa ajattelemaan toisin. Kehittämisessä siirrymme suunnitelusta kehittämisenkulttuuriin.

Niukkuus murtaa mukavuusalueen.

Minkälainen sisäisen kehittäjän pitää olla kuntatyössä? Kuntatyön uudistajan?

  • Innostava ja innostunut
  • Rohkea ja periksiantamaton
  • Ennakkoluuloton
  • Hoksaa asioita, joita voi lähteä viemään eteenpäin
  • Ei lannistu. Ei anna periksi.
  • Kyky voimaantua
  • Hyvä mieli ruokkii uutta tekemistä. Hyvä kiertämään
  • Uudistuva

 


 


 

Hei!

Tervetuloa KunTeko 2020 sisäisten kehittäjien koulutukseen Oulun Kasarmin Siilasvuon saliin perjantaina 4.12. (Siilasvuon talo, K2-rakennus, Veteraanikatu 2, käyntiosoite: Tykistökatu 2)

Aloitamme päivän aamukahvilla klo 9.00, jonka jälkeen Tamora Oy:n toimitusjohtaja Jaana Utti johdattelee meidät päivän teemoihin:

Sisäinen kehittäjä muutosten tuulissa

  • Muuttuva maailma – miten asemoin itseni siihen?
  • Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat – mistä löytyy sisäinen motivaatio?
  • Osaamisen jakaminen – miten sen tehdään?
  • Kuinka rakennamme innovaatiosolun työyhteisöstämme?
  • Sisäisen kehittäjän rooli, mahdollisuuden ja haasteet
  • Sisäisen kehittäjän välineet
  • Ketterä projektihallinta

Jaana Utti, Tamora Oy

Klo 16.00 Hyvää kotimatkaa!

Sisäisen kehittäjän koulutusta varten herättelemme ajatuksia etukäteistehtävällä. Alla on viisi näkökulmaa kehittämiseen. Valitse yksi seuraavasta viidestä artikkelista ja pohdi sitä. Kirjoita lyhyt ajatus artikkelista. Mitä se sinussa sisäisenä kehittäjän herättää? Liitä juttuun mielellään kuva. Lähetä ajatuksesi 3.12. mennessä osoitteeseen monica.andersson@tamora.fi

  1. Digitalisaatio – Suuri Hämmennys
  2. Tuottavuus ja innostus – Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat
  3. Tulevaisuuden työelämä – Suomen työelämä vuonna 2030
  4. Aidosti asiakaslähtöinen – Buutzorg ja itseohjautuvat työn vallankumous
  5. Kokeilukulttuuri kehittäjänmielellä – Johtajaklubi LuovaTuho