#KokeilevaTurku

22.09.2016 Turku, Kupittaan Vintti

Niilo Hakonen,  johtava työelämän kehittämisen asiantuntija ja mies Kunteko:n takana.
Kirsi Parviainen, Eeva ”Essi” Jaakonmäki, Tamora oy

wp-1474536990496.jpg

Sari Annila avaa päivän kiteytämällä pähkinänkuoreen syyn miksi olemme ylipäätään tänään kokoontuneet tänne. Etsimään, ja ennenkaikkea löytämään, toimintatapoja ja kehittämisen työkaluja joita hyödyntää erilaisissa tilanteissa ja projekteissa.
Digitaalisuus, Lean, asiakaslähtöisyys, palvelumuotoilu…  kaikki löytyvät päivän ohjelmasta Tamoran johdolla.

Aamu alkaa Niilon Kuntekon ja  kunta-alan työelämän kehittämisohjelman esittelyllä.
Henkilöstö voimavarana muutoksessa: kaikki kehittää. Se ei ole kunta-alalla välttämättä se perinteinen malli. Ei häivytetä henkilöstöä. Rakenteellinen muutos ei onnistu ellei omaa väkeä saa siihen mukaan. Se on haaste ja voimavara.

wp-1474522167842.jpg

Näemme esimerkkejä – vain joitain niistä monista.
Pienet kunnat – puhutaan yhdessä, kehitetään yhdessä. Satsataan toiminnan kehittämiseen – lean – tehdään fiksummin. Tuhokasta jos vain johto kehittää.

Kunteko missio: Tehdä näkyväksi kehittämisen työtä.
Tekojen Tori – paikka jossa tuodaan esiin kehittämisen työtä ja jaetaan kokemuksia. Sen rohkaisemana uskaltaa tehdä lisää kun tulokset ovat hyviä, ja tekeminen leviää taas eteenpäin, kaikkien ulottuville. Ideat- viedä hyviä ideoita kunnassa kuntaan, levittää tietoa ja kokemusta. Kirjoitetaan tänne myös viisi tarinaa Turusta.

Niilon koko esitys löytyy täältä: niilo-kunteko

img_20160922_083848.jpg

Kirsi antaa ryhmään keskustelun aiheen: Mitä tässä ajassa liikkuu, kun pohditaan sisäistä kehittämistä Turun kaupungissa? Luo paineita, tekee siitä haastavaa?

Muuttuva maailma – miten asemoimme itsemme siihen? Muutos on nopeaa. Toimintaymäristö muuttu kokonaan. Meidän pitää muuttua. Miten voimme kannustaa työntekijöitä siihen?

Digitaalistaatio – mielettömän iso ja vääjäämätön muutos. Se on suurempi kuin sähkön tuleminen aikoinaan. Emme siis voi valita ”lähdemmekö siihen mukaan” – sellaista vaihtoehtoa ei vaan ole.

wp-1474522799873.jpg

Sote-muutos, emme vielä kenties edes tiedä mihin kaikkeen se tulee vaikuttamaan. Asiakkaan rooli tulee korostumaan ihan eritavalla, asiakkaan valinnat, miten raha liikkuu, ja rahan liikkuminen kun asiakas valitsee. Toiminta ei häviä, rakenteet vain muuttuvat.

Tiedolla johtaminen. Nyt pitää pystyä tuottamaan nopeammin. Tietoa tarvitaan nopeasti jotta voidaan johtaa tiedolla, ei mutu:lla. tietoa ajankohtaista.

Kestävä maailma – emme kehitä itseämme varten, vaan tulevaisuutta varten. Katseen ja päätösten pitää kantaa tässähetkessa ja olla toimivia nyt, mutta olla samalla myös kestäviä ratkaisuja.

wp-1474524981031.jpg    wp-1474523872845.jpg

 

 

 

 

 

 

 

Resurssilisäys. Hämeenkyrössä 1000-tunnin lisäaika käytetään aktiiviseen kehittämiseen. Yhdessä kuusminuuttisessa ei saa paljoakaan aikaan, mutta niputtamalla saa jo paljon. Resurssit ovat siis olemassa, mutta ne pitää kanavoida oikein.

Palveluprosessit muuttuuvat, roolit muuttuvat. Perinteisestä palvelutuotannosta Asiantuntija tuottaa palvelun, ja Asiakas on passiiviinen palvelunkohde. Vuorovaikutuksenkenttä on fyysinen, digitaalinen, sosiaalinen. Siellä Asiakas on aktiivinen toimija ja kehittäjä, Asiantuntija toimii valmentajan/mahdollistajan roolissa.

palvelu

Miten luodaan sellaisia palveluympäristöjä jotka toimivat vuorovaikutuksen kenttänä: Miten synnytetään yhteisöjä palvelujen ympärille –  fyysisiä yhteisöjä, digitaalisia ja sosiaalisia? Kaikkia kolmea ulottuvuutta tulee rakentaa aktiivisesti.
Kehitys tehdään yhdessä – raakileesta kasvatetaan sovellettuna omaan ymäristöön sopiva. Tämä juuri on idea Kunteko Torinkin takana. Yksisuuntaisesta tuotannosta avoimille kentille. Niin syntyy attraktiivisia soluja johon kaikki haluavat liittyä – hyvä vetää puoleensa.

wp-1474528947882.jpg

Kaiken mitä tehdään tulisi näkyä positiivisena asiakkaille tavalla tai toisella.

Perinteinen tuotatomalli:  tehtävät, tuotteet, palvelut — prosessit, resurssit — asiakkaat.
Näkökulma muuttuessa asiakkaat ja heidän tilanteensa on lähtökohtana: Asiakkaat — prosessit, resurssit — palvelut, ratkaisut, lainsäätö.

wp-1474528866041.jpg
Ei ole kyse kuitenkaan pelkkään tarpeeseen vastaamista, vaan pitkäntähtäimen ratkaisusta. Ei laastari-apua vaan laajemman hyvinvoinnin tuottaminen asiakkaalle.

Katsomme helposti liian suppeasti, vaan jos oppisimme muistamaan katsoa vähän laajemmin, saattaisi pienelläkin panostuksella olla suurempi vaikutus. Tarvitaan ennemmän poikkihallinnollista suunnittelua. Aito vuorovaikutus, ei niin että se kuka huutaa mielipiteensä lujiten saa huomion tai että tehdään asiakastyytyväisyys-kysely. Tarvitaan erilaisia toimintamalleja.

Nyt olemme vastakkainasettelun tilassa;  ollaan osittain vankeina vanhoissa malleissa. Tämä on sitä sisäisenkehittäjan todellisuutta.

palvelu

 

Meillä on resurssit, meillä on visio ja strategiat, kolmion huipulla. wp-1474533875200.jpg
On rakenne, tietojärjestelyt, raamit yhdessä kulmassa ja kolmannessa kulttuuri – tapa tehdä.  Ne ovat ne kulmakivet ja niitä johtamalla muutos saadaan aikaan. Usein muutos alkaa strategiasta, jonka jälkeen muutetaan rakenteet ja prosessit siihen sopivaksi. Mutta unohdetaan kulttuuri kokonaan, ja ihmetellään miksi muutos ei tapahdu.
Miten sitä johdetaan? millaista osaamista tarvitaan?

Kaikki ryhmät ja yhteisöt jakautuvat karkean 20-60-20 jakauman mukaan. Porukasta 20% on innostajia, jotka toimivat moottorina kehitykselle. Toiset 20% ankeuttajat, vastarinnan vaikuttajat, joilla on kyky viedä huomio puoleensa. Välimaaston 60% – valtaosa- katsovat kumpaan joukkoon kannattaa milloinkin liittyä; valua alas ankeutumaan vai nousta ylös innostumaan. Johdolla on vaarana antaa huomio kovaääniselle ankeuttaja-ryhmään ja valtaosa liittyy siitä syystä siihen.

wp-1474533850683.jpg

Vinkki: silloin kun joskus ”ankeuttaja” päivä iskee kohdalle, laita kynä poikittain huulien väliin, suupielet nousevat väkisin ylös ja aivot luulevat että olet iloinen. Mielentila nousee.

Ketteryys
Vahvuuksien vahvistaminen – mitä hyvää meillä jo on tässä kaikessa. Sen sijaan että tuijotetan siihen mitä mieltä puuttuu. Mahdollistamisen kuluttuuri vs. esteiden löytymisen kulttuuri.

Mihin me olemme menossa – visioidaan pitäkälle: tuo on se maali. Lähdetään sitä kohti pienillä pyrähdyksillä. Matka tehdään siis pienissä osissa. Keskitytään aina siihen yhteen kerrallaan – laitetaan tämä asia kuntoon, mennään sitten vasta seuraavaan.

Miten suhtaudutaan toisten ideoihin? Onko meillä torppaamis-kulttuuri. Sanotaan JOO ja heti perään MUTTA…

Sitoutuminen – kun lähdetetään niin lähdetään rohkeasti tekemään. Emme tiedä mihin SOTE-muutos johtaa, mutta pitää vain lähteä tekemään. Ei voi onnistua jos ei mokaa, se on opettavaista. Mokaa nopeasti. Älä pelkää sitä, vaan ajattele että hyvä kun selvisi ettei tämä  toimi, kehitetään toiseen suuntaan siis.

Esimerkkinä: tarvitaan ratkaisu miten voi siirtyä paikasta toiseen. Visio on auto.
Valmiin täydellisen auton suunnittelu vie paljon aikaa ennen kun se on valmis ja saadaan käyttöön. Mitään hyötyä ei synny matkalla – vasta sitten kun auto tulee valmiina ulos. Ja voi olla että maailma on jo silloin muuttunut ja sellainen auto ei olekaan enää ideaali ratkaisu.
Ketterässä kehityksessä ensimmäinen versio ei vielä juurikaan muistuta sitä yhteistä visiota. mutta ollaan saatu kehitys vauhtiin ja parannuksia jo käyttöön. Potkulaudalla pääsee jo. Miten toimii? Miten voisi kehittää eteenpäin paremmin toimivaksi? Syntyy pyörä. Lisätään moottori.

Ketterä

Pitää hyväksyä se, että tulee parempi idea joka romuttaa edellisen. Se on kehittämistä.
Ensimmäisellä kierroksella – kokoajan seurataan miten edetään, ollaanko saatu aikaan oikeita asioita. Jostain näkee kokoajan mitä on tekeillä – esim. blog alustojen kautta, avataan muille.

Kehityksen palaset ovat lyhitä. Ei ole vuosia aikaa, ja palasen tuloksetkin saadaan heti käyttöön. Valmista tuotosta tulee siis käyttöön kokoajan pala-palalta.

Kokeilukulttuurissa pitää uskaltaa kokeilla, ei siis että saa kokeilla, vaan että täytyy. Kokeillaan ketterästi. Kokeilemaankin pitää oppia. On vaikeampi sanoa ”nyt muutetaan toimintamallia” kuin sanoa ”hei kokeillaan muuttaa!” Rohkeutta vaaditaan.

Tämä on keino mahdollistaa yllä olevan kolmion akilleksen-kantapään, organisaation kulttuurin, muutokseen mukauttamisen. Kokeilu ja ketterä kehitys saadaan osaksi organisaation kulttuuria.

wp-1474528990406.jpg

 

Essin iltapäivä: Innostuksen ja rohkeuden rakentajat!

Kantavana teemana sisäisen kehittäjän oman ajattelun ja asenteen johtaminen.

wp-1474537553277.jpg

Aamupäivää jatkaen Essi näyttää omat muistiinpanonsa ja huomionsa, muun muassa sen, että vaikka organisaation kulttuuri muuttuukin hitaasti, ilmapiirin voi muutaa nopeasti.

Tehtävän anto:  Ollaan huomisessa, ja klo on 16.00 ja kahden päivän valmennus on takanapäin. Kirjoita palaute yhdellä lauseella näistä kahdesta päivästä – mikä niissä oli erityisen hyvää.

Muusana Amelie Earhart – kannustamaan tekemään ja tekemään se rohkeudella, ja Nelson Mandelaa siteeraten: ”It always seems impossible until it´s done”.

Mitä Sinä voisit kokeilla nyt heti? Pieni konkreettinen askel jottei tämä kaksi-päiväinen jäisi vain pinnalliseksi istunnoksi, vaan se tuottaisi tuloksia omalla kohdalla, omassa kehityksen työssä.

Älä ajaudu pahvilaatikkoon turvallisuuteen, omaan lokeroon, tuttuun malliin. Aivoit säästävät energiaa, eikä uusia ratkaisuja synny. Stop autopilotille!
Pään käyttöjärjestelmä on vanhanaikainen. Pysähdy kuulemaan. Älä usko vanhoihin malleihin, omalla tai toisten kohdalla, erilaisiin keksittyihin lokeroihin ja ennakkoluuloihin ”insinöörit ovat mielikuvituksettomia”.
wp-1474537804626.jpg
Omaan ajatteluun voi vaikuttaa. Ulkoisiin olosuhteisiin ei aina voi.

Kannatellaan, hehkutellaan saavutuksia. Nostetaan ne ankeuttajatkin mukaan. Suusanallinen kehuminen on toimiva palkkio ja kannustin. Ja opitaan vastaanottamaan se hyvä: kiitos.

Asiat eivät tee meitä onnettomiksi,
vaan tapamme suhtautua niihin

(Epiktetos)

Luovu tietämisestä: – kun aina tietää ei voi oppia. Antamalla tilaa uudelle näkökannalle, mahdollistetaan uuden syntyminen.

Mitä palvelua tarjoaisimme tälle asiakkaalle?

asiakasprofiili

 

Keskustellaan ryhmissä ja yhdessä: Mikä auttaa meitä olemaan automaattisesti vastustelematta kun joku tarjoaa erilaisen näkökulman?

  • Ei ajattele eikä esitä omaa asiaansa absolutisena totuutena.
  • Oma näkökulma on vain minun näkemykseni asiasta.
  • Koittaa nähdä toisen näkökulman, yrittää ymmärtää – viitsiminen, myötätunto
  • Luottamus
  • Arvostus

Harjoitus: Disney-malli, kolme ominaisuutta. Kaikki ovat kaikkea yhdessä, yhtäaikaa. Unelmoija, ei mitään faktaa, ei mitään kritiikkiä, Realisti, Kriitikko. Ideana on se ettei tyrmätä ketään, vaan kaikki yhdessä ottavat roolin.
wp-1474544152611.jpgTaustaa: Kun Walt Disneyltä kysyttin elokuvien menestyksen salaisuutta – vastaus: unelmointi huone jossa heitetään ideoita muiden kannustaessa. Seuraavassa huoneessa on vastassa realismi; mikä on budjetti, miten totoutetaan. Viimeisenä on kritiikin paikka- mitä hyötyä tästä voisi olla? Prosessin tuloksena lopuksi päätetään mitä näistä ideoista lähdetään kehittämään.
Testataan. Jako ryhmiin; jokainen ryhmä on seitsemän minuuttia jokaisessa näissä huoneessa. Pysyttävä tiukasti näissä rooleissa, kussakin vuorollaan.

wp-1474545418014.jpg    wp-1474545342840.jpg

Ryhmät ”Disney-huoneissaan”

wp-1474545325074.jpg    wp-1474545298889.jpg

 

wp-1474545223497.jpg    wp-1474546054271.jpg

Työtä ja tuloksia:

img_20160922_152922.jpg img_20160922_152929.jpg img_20160922_152934.jpg img_20160922_152946.jpg

 

img_20160922_152625.jpg

img_20160922_152437.jpg

wp-1474548115679.jpg wp-1474548145857.jpg

wp-1474548175463.jpg wp-1474548196474.jpg wp-1474548214497.jpg wp-1474548238340.jpg

 

tweet


Perjantai 23.09.  Myönteinen tunneilmaisu – ilmapiiri kehittämisen kivijalkana.

”Kaikki mallit ovat vääriä – mutta jotkut niistä voivat olla hyödyksi”

Jatketaan alkuun hieman eilisen päivän jälkitarkastelulla; mitä hyötyä meille oli Disney-harjoituksesta. Mitä se antoi ja opetti.

Rohkeuksia:

Fixed Mindset vs. Growth Mindset
Älykkyys ei ole staattista, aivot kehittyvät – meistä voi tulla mitä vain, mutta sen eteen pitää nähdä vaivaa. Kasvun asenne päälle. Lahjakkuus antaa ainoastaan etumatkaa.

Miksi skeptisyys ja kyynisyys tulkitaan useissa tilanteissa älykkyyden merkiksi? Pätevältä näyttäminen vai annanko luvan itselleni olla tyhmä?

Hyväksytään se, että ihmiset ovat erilaisia ja toimivat erilailla tilanteissa.

Kehittämisessä tarvitaan molempia; Growth ja Fixed mindsettiä jotta ei mene ”hörhöilyksi”.

Mikä tekee epäonnistumisesta onnistumisen?

 

img_20160923_093638.jpg

       ”Sitä saat mitä mittaat”
wp-1474613046918.jpg

 

Onnistuminen voi määrittyä päämäärän mukaan. Onko päämääränä pyörällä ajamaan oppiminen vai optimaalisen kallistuskulman löytyminen?

Suunnataan myönteisyyteen. Se on päänsisäinen asenne. Ja meillä on keinot siihen.

 

 

Turun kaupungilla on pitkä hallinnollinen historia. Osa tavoista on sieltä 800-vuoden takaa. Vanha ei ole väärin – se on sitä mitä sillä hetkellä on ollut se paras ratkaisu.

wp-1474612057879.jpg

Vinkki: Tilaa oma ulkopuolinen ”haastaja” – joka kyseenalaistaa kaikki toimintamallit ja tekemisen. Kun tulee se kohta ettet pysty antamaan hyvää syytä tekemiseen – muuta se.

wp-1474609912612.jpg

Kasvun asenne – minkälaisin arjen toimin kasvun asenteen ilmapiiriä luodaan?

wp-1474614542468.jpg

Mitä hyötyä myönteisyydestä on?
Millä keinoin ihminen voisi kukoistaa ja parantaa tuloksia?

Jos halutaan lisätä myöteisyyttä – tulee tietoisestikin kääntää ajatus siihen joka oikeasti vaikuttaa positiivisesti ja aidosti omaan tunnetilaan.  Näitä tunteita tulee ravita, pysähtyä niihin. Se kasvattaa myönteistä bufferia, auttaa jaksamaan. Vaudissa ne ei kerkeä mukaan – negatiiviset tarttuu kiireessä helpommin. Hyvät hetket jää helposti havainnoimatta. Kaikilla on kuitenkin molempia. Voi päättää mihin fokusoi, tietoisesti. Nyt on tätä.. mutta minulla on myös kaikki tämä positiivinen. Tehdään myönteisen ajattelun treeni.

Myönteisiä tunteita saa mukaan täältä – tätä kolleegoiden joukkoa ajattelemalla.wp-1474616882101.jpg

Muita keinoja: Hengitys. Hiljentyminen.wp-1474616494892.jpg


Kirsin paluu iltapäivään.

Mitä vielä otetaan työnalle? Ketterä Kehitys nousee nopeasti uudelleen puheenaiheeksi.
Se ettei tehtäisi erillisiä, irrallisia kokeilua, vaan olisi yhteinen visio.

Yhteinen käsitys pääsee muodostumaan vain jos siitä puhutaan yhdessä. Ja sovitaan mitkä ovat ne raamit joiden sisässä on lupa tehdä ja kehittää.

Tehdään nopeita pikkuketteriä. Sovitaan että on 24h aikaa kehittää – ja kokeiluun. Ja sitten seuraava. On selvää että ihan kaikkea ei voi tehdä näin, mutta on paljon mitä voi.

Hyvät tulokset ja esimerkki-keissit halutaan esiin,  näkyväksi ja yhteiseen käyttöön. Niin oppisi muilta ja pystytään innovoimaan yhdessä. Innovaatiot syntyvät rajapinnoilla – erittäin harvoin yhden, ainoan alan sisällä.

wp-1474623551027.jpg


Jakamisen foorumi. Minkälainen on se vuorovaikutuksen kenttä jota lähdemme nyt yhdessä rakentamaan?

Mitä on kehittäjien keskekinen, yhteinen fyysinen kenttä? Mitä se voi olla digitaalisesti?
Entä sosiaalisesti?
Rakennetaan Kehittäjien Vuorovaikutuksen Kenttä Turussa. Innovaatio Hub. Nyt – täällä – ryhmissä – yhdessä.

#KokeilevaTurku

wp-1474626812193.jpg

Vuorovaikutuksen kentällä kehittäjien yhteinen verkosto vahvistuu. Ei jäädä yksin tai kaksin, vaan ollaan osana tätä kehittäjien yhteisöä. Ideoidaan täällä. Kokeillaan ketterästi. Jaetaan oppia ja kokemuksia. Ja koska se koskettaa meitä persoonallisesti, sen tiedon haluaa lukea ja nähdä.

img_20160924_130345.jpg

Sisäisestä vuorovaikutuksen kentästä – ideointia yhdessä

wp-1474611322343.jpg  wp-1474611296594.jpg

 

Asiakaslähtöiset pavelut kehitetään yhdessä asiakkan kanssa.
Asiakaslähtöisyys on se asia joka kulkee kautta linjan kaikilla aloilla, osastoilla. Asiakkaat eivät ole yksi homogeeninen massa. Asiakas on pakko ottaa mukaan.

Palvelun kohde on asiakas; perimmäisenä tarkoituksena tuottaa asiakkaalle Sujuvaa Arkea.

Palvelumuotoilussa muotoilun määritelmä laajenee tuotekeskeisyydestä kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Kokemusten, prosessien ja palveluiden suunnitteluun.

palvelumuotoilu

 

Naksahduksia ja oivalluksia.

wp-1474537840101.jpg

Joukkovoimaa, hyviä tyyppejä.
Tukea ja rohkeutta. Asenteilla pystyy vaikuttamaan.
Muiden toimialojen kuuluminen.
Esimerkkejen kautta tuotu esille että miten asioita tulee oikeasti ajatella.
Konkreettista hyödynnetetävää.
Avoin vuorovaikutus ja kokemusten jakaminen.
Kuntekoon vienti, iso asia. Iso askel
Yhteinen ymmärtäminen vahvistui – helppo jatkaa ja tehdä yhdessä.

wp-1474631086161.jpg

ESITYKSET
Kirsi Parviainen – Tamora: kirsin-aineistot-turku-sisainen-kehittaja
Eeva Jaakonmäki – Tamora: Essi-sisainen-kehittaja-9-2016

Mainokset